Usko kasvuun

Katso, päivät tulevat, sanoo Herra, Herra, jolloin minä lähetän nälän maahan: en leivän nälkää enkä veden janoa, vaan Herran sanojen kuulemisen nälän. Aam.8:11.

Kun toivuin sydänleikkauksesta sairaalassa, minulla oli pitkään vaikea ruokahaluttomuus. Yritin syödä sairaalan pöperöitä, mutta en saanut niitä juuri lainkaan nieltyä. Joskus tuloksena oli pahoinvointia ja oksennuskohtauksia. Jopa pienet pillerit olivat vaikeita niellä.

Oli mahtavaa päästä kotiin ja opetella syömään. Kotiruoka maistui paremmin ja vähitellen ruokahalu palasi. Mistä siis tunnistaa terveen ihmisen? – Hänellä on aika ajoin nälkä ja ruoka maistuu.

Voimme vastaavasti tunnistaa terveen uskon – terve usko synnyttää ja ylläpitää sanan nälkää. Jos sana ei maistu lukemalla eikä kuuntelemalla, se on paha merkki. Jos hengellistä ruokaa yritetään lusikalla syöttää, mutta toinen vaan oksentaa – se on jo hälyttävää.

Jos sinulla on Jumalan sanan nälkä ja vanhurskauden jano, se on siis tervetullut ja hyvä merkki. Haluaisin omalta osaltani vastata tarpeeseen ja laittaa herkkuja tarjolle. Tämä minun blogini nyt ei ole mikään suurisuuntainen hanke, tämä on pieni pöytä. Mutta pienihän se oli ilmestysmajan näkyleipäpöytäkin. Jos saan jonkun nälkäisen suun ruokittua, olen ihan tyytyväinen.

Syöminen on kuitenkin päivittäistä puuhaa. Jos ahmit vatsasi täyteen ja pidät sitten monta päivää taukoa, herää epäilys, mikä syömishäiriö sinulla on. Hengellisellä alueella syömishäiriöt ovat tavallisia. Terveessä uskossa oleva ihminen syö useasti päivittäin. Hän myös juo riittävästi. Hän on aktiivinen ihminen ja kaipaa energiaa. Pitkät paastot eivät ole hyväksi. Ruumis voi niitä kaivata joskus, mutta hengellinen elämä kuihtuu nopeasti ilman ruokaa. Seurauksena voi olla apatia ja ruokahalun menettäminen. Silloin hengellinen kunto voi romahtaa nopeasti.

Kuka osaa huomioida tämän? Kuka osaa pitää huolta itsestään? Seurakunnat kyllä pyrkivät järjestämään ruokailua, mutta nekin tarjoilevat sitä harvakseen ja pitävät pitkiä lomia. Sen tähden on hyvä saada ruokaa eri lähteistä. Nykyään kun on runsas mediatarjonta – TV, radio ja netti – voi helposti löytää purtavaa. Ongelma voi myös olla se, että tarjolle pantu leipä on kivikovaa – hampaat katkeavat kun sitä jyystää. Joskus pastoritkin nousevat väärällä jalalla sängystä ja kiukuttelevat seurakunnalle. Sitten syntyy haavoja, jotka eivät parane. Ne haavat voivat saada aikaan ruokahalun menettämisen.

Koska sanan nälän menettäminen on hengellisen elämän näivettäjä, tehkäämme asialle jotakin. Huolehtikaamme, että syömme riittävästi.

Usko tulee siis kuulemisesta, mutta kuuleminen Kristuksen sanan kautta. Room.10:17.

Kiittäkää Herraa, huutakaa avuksi hänen nimeään, kertokaa kansoille hänen suurista teoistaan! 1.Aik.16:8.

Jos luemme Raamatun tilannekuvauksia niistä puheista, joita kerrotaan pidetyn, huomaamme että juutalaisten keskuudessa tuli tavaksi saarnata tietyllä menetelmällä. Voidaan sanoa, että kyseessä oli katsaus menneen ajan tapahtumiin Israelin kansan historiassa. Tässä katsauksessa mainittiin määrätyt huippukohdat ja vedettiin yhteen suuret linjat. Lyhyt kertomus saattoi kattaa satojen vuosien historian, kuten vaikkapa Stefanoksen pitämässä puheessa (Ap.t.7), joka on tyyppiesimerkki tästä menettelystä.

Voisinko minä siis muistella elämäni tapahtumia ja erottaa sieltä ne tilanteet, jolloin Jumalan käsi on erityisesti ohjannut minua? Entä sinä? Voisitko sinä koota elämäsi ratkaisevat hetket lyhyeen esitykseen, jossa on tiivistetysti kaikki olennainen ja jossa Jumalan läsnäolo ja voima tulevat esiin, kenties ihmeidenkin muodossa?

Voisiko sinun elämäsi käännekohtia kuvata seuraavilla sanoilla: herätys, kääntymys, parannus, uudestisyntyminen, kaste, Pyhän Hengen kaste, seurakuntaan liittyminen, opetuslapseus, näky, kutsumustietoisuus? Ehkä niistä voisi poimia joitakin ja asetella ne vähän eri järjestykseen? Tai ehkä sinä mieluummin mainitsisit maallisempia asioita: ammattiin valmistuminen, seurustelu, naimisiinmeno, esikoisen syntymä?

Voihan olla, että hengellisten sanojen luettelo kuulostaa vieraalta. Saatat olla kiinnostunut kristillisestä uskosta, Raamatusta ja Jumalasta, mutta et koe voivasi nimetä mitään erityisiä etappeja elämäsi matkalta, jotka liittyisivät uskoon? Ei hätää, Jumalalla on varaa kohdella sinua yksilöllisesti. Saatat olla uskossa, vaikka et oikein lausu sitä samalla tavalla kuin keskivertokristityt. Jos et ole vielä ihan sisällä Jumalan valtakunnassa, saatat olla kuitenkin lähellä sitä. Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” Mark.12:34.

Sain innoituksen puhua tästä, kun luin Aikakirjoista leeviläisten kiitosvirren (1.Aik.16:8-36). Huomasin, että leeviläisillä oli sama pyrkimys kuin minullakin, kun he kirjoittivat kiitoslaulunsa. He halusivat ylistää Herraa kaikista hänen ihmeteoistaan, joita Jumala oli israelilaisten keskuudessa tehnyt. He halusivat nähdä selkeästi Jumalan käden jäljen elämässään ja antaa hänelle kunnian kaikesta. Tämän kuvauksen oli määrä vahvistaa uskoa ja synnyttää sitä muissakin, myös tulevissa polvissa. He asettivat Jumalan kaikessa kirkkaudessaan oman historiansa keskipisteeksi. Tehkäämme mekin niin.

Laulakaa Herralle, koko maanpiiri! Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan! Julistakaa hänen kunniaansa, ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kansoille, jotka eivät häntä tunne. Suuri on Herra, ylistäkää häntä! 1.Aik.16:23-25.