Usko kasvuun

Varjele minua niin kuin silmäterääsi, peitä minut siipiesi suojaan. Ps.17:8.

Harva se päivä saan silmieni eteen jonkin komean galaksin – Nasa julkaisee sivuillaan Hubble-teleskoopin otoksia. Avaruudessa on ’miljardi’ galaksia ja jokaisessa on ’miljardi’ tähteä. Galaksien kuvissa voi erottaa sinisiä alueita – niissä syntyy koko ajan uusia tähtiä. Kuka käsittää näitä jättiläismäisiä maailmoja? Kuka käsittää niiden tarkoituksen ja näkee ne niin kuin Jumala? Toisaalta ydinfyysikot tutkivat atomien rakennetta eivätkä vieläkään ymmärrä, mitä mikromaailmassa tapahtuu.

Ihmeellistä tässä on se, että Jumala joka on kaiken luonut, on Jumala Kaikkivaltias sekä suuressa mittakaavassa että pienessä. Hän näkee pienen ihmisen murheet ja lähettää ahdingossa olevalle apunsa, huolehtii että ihmisparka saa avun ja löytää rauhan sydämeensä. Hän kuulee pienen ihmisen rukouksia ja vastaa niihin.

Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua. Saarn.3:11.

Entä ihmisen sielun syvyydet ja Jumalan aivoitukset? Kun mennään henkiselle ja hengelliselle alueelle, tiedon ja ymmärryksen puute tulee vastaan kuin seinä. Tarvitaan sitä kuulua uskoa, jotta valo edes vähän alkaisi häämöttää. Tarvitaan luottamusta taivaan Isään, jotta ihmisen lapsi löytää elämälleen tarkoitusta ja mielekkyyttä.

Ainoa ratkaisu tähän valtavaan tiedon puutteeseen ja ymmärryksen vajeeseen on lopulta usko. Jumalan sana rakentaa uskoa meidän sisimpäämme. Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä. Hepr.11:3. Uskon avulla emme ymmärrä kaikkea, mutta ymmärrämme riittävästi, että voimme kokea elämän mielekkäänä ja hyvänä. Vain tyhmä ihminen halveksii uskoa.

Jumala hallitsee luomakuntaansa, mutta hänkin voi delegoida valtaansa. Tässä meille tutussa maailmassa hän on luovuttanut kaiken vallan ainoalle Pojalleen. Poika on lähettänyt luoksemme Pyhän Henkensä, joka ottaa Kristuksen omasta ja antaa meille. Me olemme vähän samassa asemassa kuin ne uudet tähdet – meitä synnytetään ja kasvatetaan taivasta varten. Meistä tehdään Jumalan palvelijoita, jotka voimme hallita hänen luomakunnassaan niitä rajattuja alueita, jotka meille uskotaan.

Ei ole siis vähäpätöinen asia, että sinutkin on kutsuttu sisälle Jumalan valtakuntaan. Ei ole pieni asia, että sinutkin on valittu. Ei ole merkityksetöntä, kuinka pärjäät niissä moninaisissa koetuksissa, joiden kautta elämä kuljettaa. Sinun kestävyytesi ja sitkeytesi, sinun vakaumuksesi lujuus, sinun uskollisuutesi – ne ovat tärkeitä mittareita kerran. Sinun elämäsi ei ole kuitenkaan sinun omassa varassasi, vaan sinä saat olla osallinen Jumalan armosta. Hänen vahva käsivartensa sinua kantaa, hänen voimansa sinua tukee.

Hänen nimensä on pyhä, polvesta polveen hän osoittaa laupeutensa niille, jotka häntä pelkäävät. Luuk.1:49-50.

Kun Mooses viipyi eikä tullut takaisin vuorelta, israelilaiset kerääntyivät Aaronin luo ja sanoivat hänelle: ”Tee meille jumala, joka johtaa meitä matkallamme. Me emme tiedä, mitä on tapahtunut Moosekselle, tuolle miehelle, joka toi meidät pois Egyptistä.” 2.Moos.32:1.

Israelilaiset eivät olleet ilman johtajaa. Heidän johtajansa oli vain hetkellisesti poissa. Mooses oli läsnä, mutta näkymättömissä – vähän kuin Jeesus nyt. On vaikea kiintyä henkilöön, joka vaikuttaa näkymättömänä – tai saada ihmisiä kiintymään ja sitoutumaan Jeesukseen, joka istuu taivaassa valtaistuimella Isän oikealla puolella. Jeesus itse tiedosti tämän ongelman ja sanoi: Autuaita ne, jotka uskovat, vaikka eivät näe. Joh.20:29.

Mutta on myös näitä Aaronin kaltaisia pappeja, jotka sitten alkavat väsätä jotakin näkyvää sille pyhälle paikalle, joka kuuluisi yksin Jumalalle. Jos eivät sentään mitään kultaista vasikkaa, niin jotakin kirkkoa kuitenkin. Jos eivät näe mallia Raamatusta, niin onhan noita esikuvia maailmassa paljon. Aaronkin otti esikuvansa aikansa uskonnoista. Kultainen vasikka oli täyttä lainaa pakanoilta. Niinpä tämän ajan uskonnolliset ihmiset ottavat mallia kaikesta siitä, mitä ovat nähneet esitettävän kristillisen uskon nimissä. Heidän mielikuviensa näyttämöllä on keskeisin paikka varattu ”seurakunnalle”. He keskittyvät organisoimaan seurakuntaa, sillä Jumala ei ilmeisesti osaa toimia ilman ihmisten organisoimaa seurakuntaa. Eikä Jumala ainakaan osaa pitää papistonsa puolia, joten heidät on nostettava eliitiksi kansan yläpuolelle. Koska seurakunta ei pysty toimimaan ilman omaa rakennusta ja palkattuja työntekijöitä, tarvitaan runsaasti rahaa. Nyt viimeistään Aaron ottaa vastaan seurakuntalaistensa korvakorut…

Mutta onhan raamatullinen seurakuntamalli olemassa ja pitäähän meidän kokoontua yhteen? – Kyllä, mutta varokaamme tekemästä mitään jumalaa Jumalan rinnalle. Varokaamme tarkoin, ettemme pystytä mitään epäjumalia, kun pyrimme toteuttamaan Kristuksen näkyä seurakunnasta. Ei Jumala halunnut, että seurakunnasta tehdään jokin Jumalan korvike – siis epäjumala. Jeesus halusi ennen kaikkea, että Jumalan valtakunnan periaatteet toteutuisivat meidän keskellämme. Kirkko ja seurakunta rakentuu siellä, missä eletään uskoa todeksi. Nyt uuden liiton aikaan se on ennen kaikkea sisäistä todellisuutta. Sisäinen todellisuus voi kantaa näkyvää hedelmää, mutta se hedelmä ei koskaan muistuta kultaista vasikkaa.

Tähän hengen hedelmän kantamiseen haluan rohkaista sinua tänään. Näkemään Jumalan valtakunnan todellisuuden ilman rakennuksia, ilman rahaa, ilman hierarkisia rakenteita, sellaisena kuin Jumala tahtoo. Kristus teidän keskellänne, kirkkauden toivo. Kol.1:27. Rohkaisen sinua näkemään Jeesuksen kansansa keskellä, kun hän Pyhän Henkensä voimalla vaikuttaa. Seurakunnan tulisi olla Kristuksen ruumis, siis orgaaninen yhteisö (ei organisoitu). Meidän tulee itse olla alasimella eikä laittaa sinne kultaharkkoja. Meidän tulee kantaa Kristuksen muotoa, ei minkäänlaisten kuvien sen paremmin kuin ihmistekoisten organisaatioiden. Paavali huokaisi: Rakkaat lapseni, teidän vuoksenne minun on jälleen kärsittävä synnytystuskia, kunnes Kristus saa muodon teissä. Gal.4:19.

Me voimme sydämestämme rukoilla Emmauksen tien kulkijoiden tavalla: Herra, jää meidän luoksemme! Raamattu todistaa, että tämä rukous on Herran mieleen ja hän on valmis toteuttamaan pyyntömme: Niin hän meni sisään ja jäi heidän luokseen. Luuk.24:29.